Väliaikatietoa

Niin se vaan aika kuluu ja menoa elämässä riittää. Mersun kanssa touhuaminen on jäänyt kevään aikana hieman taka-alalle, kuten lukijat ovat varmaakin huomanneet? Mielessä on kuitenkin projekti ollut ja varaosia olen välillä yrittänyt huudella Saksasta. Pari huutoyritystä olen kuitenkin hävinnyt jollekin toiselle harrastajalle. Kyllä siellä Ebayssa taitaa ostajia liikkua sivulla?

Muutaman kerran olen mersulla ajellut lumien sulettua ja kyllä moottori ja jarrut ovat toimineet. Muutamana viimeisenä viikonloppuna kesäkuussa olen vanteita hiekkapuhallellut puhtaaksi ruosteesta ja liasta sekä maalaillut mattamustalla spraymaalilla. Muutama vanne on vielä jäljellä.

Jossain vaiheessa jatketaan konemestarin kanssa valojen ja polttoainetankin kanssa. Kun valot saataisiin toimimaan, voisin harkita auton rekisteröintikatsastusta. Jää nähtäväksi sitten kesän mittaan onnistuuko vai siirtyykö tuleville kesille…

Se liikkuu sittenkin

Remontti jatkui konemestarin johdolla jarrujen kunnostuksella, kuten jo useamman kerran aiemmin. Tällä kertaa aloitettiin oikean etupyörän jarrukenkien asennuksella. Hieman oli vaikeuksia asentaa taempaa kenkää paikoilleen, mutta hetken kuluttua sekin saatiin liikkumaan oikein. Samalla minä hioin käsivaraisesti molemmista etujarrurummuista ylimääräistä likaa pois ja lopuksi puhdistin ne. Seuraavaksi säädettiin kaikkien renkaiden jarrut normaaliasentoon eli siten, että jarrukengät ottavat melkein kiinni rengasta vapaasti pyöritettäessä.

Jarrurummun asennusta

Jarrujen ilmaus aloitettiin oikealta edestä ja rengas kerrallaan homma eteni. Samalla jarruihin alkoi tulla ”tuntua” ja niiden toiminta tuntui hyväksyttävältä.

Olin viikolla teettänyt muutaman uuden polttoaineletkun vanhojen mallien mukaisesti hydrauliliikkeessä (Polarteknik). Asennettiin polttoaineletkut paikoilleen ja ilmattiin järjestelmä isomman polttoainesuodattimen yläpuolelta. Sitten tarkasteltiin auton valoja. Oikea etuvalo oli jo aiemmin rikki ja olin poistanut sen paikaltaan. Sitä tutkiessani pudotin heijastinlasin lattialle ja sehän sitten hajosi palasiksi. Päätettiin kuitenkin asettaa umpio paikoilleen ilman lasia. Umpion kiinnitys oli myös rikki yläosasta, joten ilmastoteipillä sen sitten kiinnitin (väliaikaisesti?). Vilkut ja rekisterilaatan valot eivät ainakaan toimineet, joten sähkötöitä on jatkossa tiedossa.

Polttoaineletkuja asennetaan

Sitten konemestari laittoi auton käyntiin ja ajeli auton pihalle. Se liikkui sittenkin noin 26 vuoden seisonnan jälkeen. Hieman epäilin vanhan polttoaineen ja –putkiston toimivuutta, mutta kone tuntui käyvän hienosti. Konemestari rasvaili hieman kaasuvivustoja ja hyppäsi sitten ratin taakse. Ja niin lumi lensi pyörien alla, kun kuljettaja kaasutteli kohden pimeää kylätietä.  Muutaman kerran autolla ajeltiin edestakaisin kylätiellä ja hyvin tuntui toimivan. Jopa lämmityslaite tuotti hieman lämpöä hyttiin. Tyytyväisenä auto ajettiin takaisin talliin. Konemestarin mielestä takajarrurumpuja piti vielä hieman sorvata, että sopivat paremmin paikoilleen, joten ne sitten päätettiin vielä irrottaa paikoiltaan.

Mersu lähdössä ulkoilemaan

Mersu ulkona ekan kerran omin voimin

Niin lujaa kulki, että kännykkäkamera ei ehtinyt tallentaa liikettä
 

 

Käsijarruvaijeri

Eilen ilta taasen vietettiin konemestarin kanssa remonttihommissa. Hain hänet kotoa Lempäälästä ja ajelimme sitten Kangasalalle hakemaan takajarrurummut sorvaamosta. Kaverini oli ne vienyt sinne aiemmin, joten rummut löytyivät valmiina. Sitten suuntasimme mökille tallihommiin

Takajarrurumpujen sovittelussa paikoilleen ilmeni edelleen ongelmia, jotka johtuivat ilmeisesti käsijarruvaijerin jumiutumisesta. Joten oikean takajarrun osat sitten purettiin pois ja ryhdyttiin käsijarruvaijerin virkistykseen. CRC ja tippakannun öljy vaijeriputkeen sekä lukuisat käsijarruvivun vedot ohjaamossa tuottivat sittenkin tulosta, vaijeri liikkui paremmin. Käsijarruvaijerin toista päätä ei voitu avata, koska joku edellinen remonttimies oli hitsannut koko kardaanitunnelin umpeen. Jarrumekanismin uudelleen kasaus (pura ja kokoa tuntui jotenkin tutulta) ja rummun sovittelu onnistui hyvin. Ja sama touhu toteutettiin myös toisella puolella. Koska auton molemmat takapyörät olivat ilmassa, laitettiin mersu hetkeksi käyntiin ja konemestari laittoi vaihdetta silmään. Tosi turvallisen näköistä puuhaa. Savun keskellä seurailin sitten renkaiden pyörimistä, hyvin tuntui pyörivän eivätkä jarrut kuumenneet. Joten takajarrut olisivat nyt kunnossa näillä näkymin.

Vielä ehdittiin asennella vasemman etujarrun kengät paikoilleen. Jarrujen jouset (kaksi) olivat niin kireitä, että oli pakko avata pyörän laakerointi jousien asennuksen ajaksi. Samalla sain oppia, kuinka pyörän laakerointi kiristetään oikeaoppisesti. Jarrurummun hionta jäi sitten minun hommaksi seuraavalle kerralle.

Jarruremontti jatkuu 3

Pitkästä aikaa sain aikaiseksi jatkaa jarruremonttia yhdessä konemestarin kanssa. Kuluvalla viikolla käytiin tallilla hommissa kahtena iltana. Olin hankkinut sopivaa jarrurasvaa, joten etujarrusylinterit voitiin kasata ja kiinnittää paikoilleen. Samalla liitettiin jarruputket paikoilleen. Jarrukenkiä ei vielä laitettu paikoilleen. Sen sijaan jatkettiin vasemman takajarrun kimpussa. Takajarruihin oli tarkoitus asentaa isommat jarrurummut ja niiden sovittamisessa olikin sitten hommaa. Jarrujen takana olevaa laippaa piti hieman hioa, jotta rumpu mahtuisi paikoilleen. Lopulta rumpu tuntui pyörivän oikein paikoillaan, joten lopeteltiin hommat siltä iltaa.

Seuraavana iltana hiottiin oikean takapyörän laippa vastaavasti. Seuraavaksi katkaistiin vanha jarruletku ja asennettiin uusi paikoilleen. Kovin oli hankala paikka laitella letkua paikoilleen. Laippaan kiinnitettiin Saksasta ostamani, huollettu jarrusylinteri sekä kiinnitettiin jarruputket. Jarrujen säätömutterit (kaksi) olivat ruostuneet aikojen saatossa melkoisesti. Ne avattiin kuumentamalla ja voitelemalla öljyllä. Sen jälkeen ryhdyttiin asettelemaan jarrukenkiä paikoilleen. Asennuksen aikana oli vaikeuksia saada rumpu pyörimään oikein. Muistin aiemmasta kokemuksesta, että jarrukenkien kiinnitysjärjestys alaosasta vaikuttaa rummun asetteluun. Siispä purettiin asettelu ja vaihdettiin kenkien kiinnitys siten, että takana oleva kenkä asetetaan alemmaksi kiinnityskohdassa. Näytti tepsivän ongelmaan. Päätettiin kuitenkin sitten, että takajarrurummun pintaa sorvataan 1 mm pois koneistamolla. Siis asennettiin rengas paikoilleen ilman jarrurumpua. Seuraavaksi sitten asennettiin vastaavat jarruosat vasempaan takapyörään. Jarruletkun vaihto teetätti tälläkin puolella hommia. Vanhat letkut olivat täysin tukossa, kuten aiemmin todettiin etujarruissa. Vasemman puolen asennuksen aikana tuli sitten ongelmaksi, että jarrukengät eivät kääntyneet riittävästi nollausasennossa eikä rumpu mahtunut paikoilleen. Muutaman purku- ja kasausyrityksen jälkeen havaittiin, että käsijarrun vaijeri veti jarruja auki. Joten piti sitäkin hieman virkistellä asennuksen yhteydessä. Eipä sitten muuta sinä iltana jaksettu, joten kotiin lähtö oli edessä.

Myös muutamia osia sain hankittua tammi- helmikuun aikana. Takakahvat tulivat hyvässä kunnossa kromattuna takaisin Kalliokorven Raunolta Noormarkusta ja Visasen Leolta Porista sain hankittua kumimatot eteen molempiin ponttoonimersuihin.

 

Jarruremontti jatkuu 2

Jälleen (tai nyt vasta) jatkettiin konemestarin kanssa mersun jarrujen remonttia. Tällä kertaa aloitettiin etujarrusylinterien hionnalla. Hionta tehtiin vesihiomapaperilla ja tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman sileäpintaiset jarrusylinterit ja –männät. Uudet sylinterikumit todettiin sopivan myös hyvin pakettiin. Hieman mestarilla kului aikaa hiontahommaan ja minä ehdin sillä aikaa putsailemaan muita etujarruosia. Jarrurasva ei sitten ollutkaan sopivaa, joten minun pitää sitä sitten hankkia seuraavalle kerralle. Saadaan sitten etujarrupaketit kasattua ja ehkä jopa paikoilleen.

Jarrusylinteriä tutkaillaan

 Lopuksi sitten vaihdettiin uudet jarruletkut paikoilleen. Vasemman etupyörän vanha jarruletku katkaistiin ja jarrurummun puoleinen pää irrotettiin metallisesta jarruputkesta. Seuraavaksi lukittiin lukkopihdeillä vastamutteri moottoritilan puolelta ja minä sain kunnian pidellä kyseisiä pihtejä paikoillaan. Mestari avasi pyörätilan puolelta jarruletkun toisen pään ja hetkenpäästä hän liitti uuden letkun samaan paikkaan. Letkun toiseen päähän liitettiin takaisin metallinen jarruputkenpätkä, joka sitten myöhemmin liitetään jarrusylinteriin. Seuraavaksi laitoin etupyörän paikoilleen ja irrotin vastaavan oikealta puolelta. Ja sitten samat toimenpiteet tehtiin kyseiselle puolelle letkun vaihdon osalta.

Täysin tukkeutunut jarruletkunpää